Helppo kasvissosekeitto

Vietin lokakuussa lihatonta lokakuuta alun perin vähän hetken mielijohteesta, mutta kun ensimmäinen viikko lihattomuutta sujui helposti, päätin että kyllähän tätä nyt jatketaan sitten koko kuukausi! Yhtä pientä lipsahdusta lukuun ottamatta lihattomani onnistui hienosti. Maitotuotteita ja munia söin koko kuukauden, sillä kysehän ei ollut mistään vegaanilokakuusta. Alkuun oli oikeasti haastavaa keksiä joka päivälle jotain maistuvaa, kun aiemmin ruuanlaitto oli aina alkanut siitä, että on lihaa ja sitten jotain sen lisukkeeksi. Toki meillä on aiemminkin pidetty kasvisruokapäiviä, mutta jokaikisen päivän muuttaminen vegepäiväksi olikin tällaiselle tapalihansyöjälle yllättävän haastavaa. Oli aivan superia huomata, että tuon kuukauden aikana oma ajattelutapa koki kyllä muutoksen, ja raaka-aineita oppi katsomaan vähän eri silmin. Kasvisruokapäivien viettäminen on kannattavaa monessakin mielessä: kasvikset on keskimäärin halvempaa kuin liha, kasvisruoka on terveellisempää ja me suomalaisethan syödään muutenkin vähän liikaa lihaa kansantauteihimme nähden. Lisäksi kasvissyönti keventää hiilijalanjälkeä, ja onhan kasvikset tietenkin myös eettisempi valinta kuin liha. Paljon plussia siis. Suosittelen ehdottomasti jokaista kokeilemaan parin tai vaikka yhdenkin kasvisruokapäivän ottamista omaan ruokaviikkoon! 

Lokakuun aikana tuli syötyä paljon mm. erilaisia kasviskeittoja. Helpoimmin tunnuin ideoivan erilaisia sosekeittoja, ja niissähän nyt onkin vain mielikuvitus rajana. Yleensä käytän aina tuoreita juureksia/kasviksia, ja usein myös luomulaatuisena. Eineksiä ja puolivalmisteita vältän viimeiseen asti, mutta let's face it: jokainen on varmaan joskus tullut kotiin töistä/koulusta/harrastuksista ihan kamalan nälissään, ja nälkäisenä ei todellakaan jaksa ajatella mitään porkkanan kuorimista saati sitten keittelyä ja soseuttamista, vaan ruoka pitäisi saada nenän eteen aika lailla asap. Itse ennakoin tuota olotilaa viikonlopun kauppareissullani, ja ostin vähän häpeillenkin pötkön Pirkan valmista juuressosetta juurikin keitto mielessäni. Mikä lie etiäinen ollut, mutta tänään tuli sosepötkö todellakin tarpeeseen! Seuraavaksi siispä ohje maailman ehkä helpoimpaan ja nopeimpaan juustoiseen juuressosekeitton. 

Juuressosekeitto kahdelle

1 pötkö (500 g) Pirkka juuressosetta

1 prk Valio crea Mustapekka -ruokakermaa (maustamatonkin käy, jos ei pippurisesta pidä)

2-4 dl kasvislientä

100 g sulatejuustoa

juustokuminaa

paprikajauhetta

juoksevaa rasvaseosta 

Laita kattilan pohjalle loraus juoksevaa rasvaseosta ja lisää mausteet. Mausteita saa lisätä maun mukaan, minulla oli paprikajauhetta ehkä n. teelusikallinen ja juustokuminaa puolisen teelusikallista. Kun mausteet ovat hetken paistuneet rasvassa, lisää juuressose ja puolet kasvisliemestä. Kasvisliemen voi korvata myös pelkällä vedellä, sillä juuressoseessa on jo valmiiksi hieman suolaa ja lisää sitä tulee maustetusta kermasta. Sekoita joukkoon myös ruokakerma ja sulatejuusto ja anna seoksen kiehahtaa. Tässä vaiheessa voi lisätä kasvislientä/vettä sen mukaan, pitääkö juoksevammasta vai paksummasta keitosta. Tarkista lopuksi maku ja lisää mausteita tarpeen mukaan, omaan makuuni keitto oli juuri sopivaa ilman mitään maustesäätämistä. Keiton valmistusaika on kokonaisuudessaan 5-10 minuuttia, joten tätä nopeammaksi ei ruuanlaitto taida enää tullakaan, kun ei lasketa mukaan einespitsan lämmitystä. ;) Meillä keitto syötiin uunituoreiden gluttisämpylöiden kera, syysruokaa parhaimmillaan! 

Pirkan kasvissosepötköjä on olemassa montaa sorttia, pari versiota taisi olla luomunakin. Niin kätevä arjen apu tämä keksintö oli, että taidan kokeilla toistekin. Fodmappaajan kannattaa huomioida, että ainakin juuressose näytti tuoteselosteen mukaan sisältävän myös sipulia. Oma vatsani kestää noin pienen määrän satunnaisena annoksena, kun muuten olen sipulin karsinut ruokavaliostani kokonaan. Kannattaa mennä oman vatsan mukaan, ja tehdä keitto vaikka porkkanasoseesta, jossa ei ole muita juureksia tai kasviksia kuin porkkanaa.

Gluteenittomat sämpylät

Olen nyt jo kolmesti eli oikeastaan joka yrittämällä onnistunut gluteenittomien sämpylöiden leivonnassa. Minulla on aina ollut se mielikuva (kiitos koulu- ja työpaikkaruokaloiden), että gluttisämpylät on kuivia, kovia ja mauttomia möykkyjä ja niistä on mahdotonta saada hyviä. Mutta kyllä vain, on se sittenkin mahdollista! :) Perus sämpyläreseptiä olen tuunannut lisäämällä siihen tekstuuriksi kaurahiutaleita ja -leseitä sekä pellavarouhetta ja juustoraastetta mehevyyttä tuomaan. Toistaiseksi lopputuloksena on joka kerta ollut siis ihanan meheviä ja kuohkeita gluttisämpylöitä, jotka ei voisi olla kauempana niistä inhottavista laitosversoista. 

Sämpylätaikina

5 dl vettä
1 pss (~11g) kuivahiivaa (tai 25g tuorehiivaa, jota en ikinä muista ostaa)
1 rkl psylliumia
1 dl kaurahiutaleita
½ dl kauraleseitä
½ dl pellavarouhetta
1/4 tl suolaa
½ rkl sokeria
~½ dl juoksevaa rasvaseosta (tai öljyä tai sulatettua voita/margariinia)
1 dl tattarijauhoja
4 dl gluteenitonta jauhoseosta
juustoraastetta maun mukaan


Mikäli käytät tuorehiivaa, murenna hiiva aluksi kädenlämpöiseen veteen. Kuivahiivaa käyttäessäsi kuumenna vesi esim. vedenkeittimellä kiehuvaksi asti. Sekoita sillä aikaa kuivahiiva jauhoihin. Lisää veteen psyllium ja kaurahiutaleet ja -leseet sekä pellavarouhe. Anna turvota 5-10 minuuttia. Kuivahiiva tarvitsee selvästi tuorehiivaa korkeamman lämpötilan aktivoituakseen, joten kun vesi on ollut aluksi kiehuvaa, on se suurin piirtein sopivan lämpöistä hiivaa varten tuon turvottelun jälkeen. 

Lisää sitten suola, sokeri, rasva ja juustoraaste (laitoin tällä kertaa ehkä n. 50 g juustoraastetta). Sekoita sitten taikinakoukullista sähkövatkainta tai monitoimikonetta apunasi käyttäen jauhot pienissä erissä taikinaan ja vaivaa vatkaimella, kunnes taikina on tasaista. Jauhojen määrää kannattaa lisätä tai vähentää sen mukaan, miltä taikina näyttää ja tuntuu. Taikinan ei pitäisi olla kovin kuivaa, koska silloin tulee taatusti kovia sämpylöitä! Liian löysä ei myöskään toimi. Kun taikina on vaivattu tasaiseksi, öljyä kätesi ja pyörittele taikinasta sämpylöitä suoraan pellille. Gluttihiivataikina ei kestä kahta kohottamista, joten ne kohotetaan suoraan pellille leivottuina. Kohota sämpylöitä n. 20 minuuttia. Itse laitan pellin hellan päälle liinalla peitettynä ja laitan uunin lämpiämään vasta tässä vaiheessa. Näin sämpylät saavat kohota lämpimässä. 

Paista sämpylöitä 225 asteessa kymmenisen minuuttia niiden koosta riippuen. 

Mummon paras omenapiirakka

Minun fodmap-ruokavaliooni ei varsinaisesti oikein omena passaa, mutta koska näin syksyllä ihmiset haluaa tuputtaa omenoita ovista ja ikkunoista, niin päätin tehdä niistä omenapiirakkaa. Pohja on hyväksi havaittu mummon ohje, joka käy oikeastaan kaikkien makeiden hedelmä- ja marjapiirakoiden pohjaksi. On myös todella nopea tehdä, ei vaadi muita välineitä kuin kulhon ja puuhaarukan! Vähän olen tuunannut sitä kyllä, sokerin olen vaihtanut luomuruokosokeriin ja jauhot on luonnollisestikin gluteenittomia. Mm. mustikkapiirakasta tulee tällä ohjeella mielettömän hyvää! Nyt siis kuitenkin omenaversio, syötän piirakan puolisolle ja kavereille. :)

200 g margariinia (tai voita)
1,5 dl (luomuruoko-) sokeria
n. 3,5 dl gluteenitonta jauhoseosta (vehnäjauhoja riittää 3 dl)
1 muna
0,75 dl maitoa (tai kermaa)
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
3-4 isoa tai 5-6 pientä omenaa

Pinnalle kanelia ja sokeria

Kuori ja paloittele omena valmiiksi joko pieniksi kuutioiksi tai lohkoiksi. 

Sulata rasva ja sekoita sitten sokerin kanssa. Lisää jauhoja vähitellen, kunnes taikina on kiinteää ja murumaista, älä lisää vielä leivinjauhetta. Ota taikinasta 1,5 dl talteen, tämä murustellaan piirakan päälle. 

Lisää sitten muna, maito ja pieneen jauhomäärään sekoitettu leivinjauhe ja vaniljasokeri ja vatkaa puuhaarukalla voimakkaasti niin, että taikina on tasaista. Tässä vaiheessa taikinan pitäisi olla hyvin löysää, mutta ei aivan juoksevaa eikä missään nimessä kuivaa ja kiinteää. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan. (Taikinamäärä näyttää normaaliin piirakkavuokaan yllättävän vähäiseltä, mutta älä anna tämän hämätä! Se kohoaa uunissa kyllä melkoisesti.) Lisää päälle omenapalat ja ripottele niiden päälle kanelia ja luomuruokosokeria. Jos käytät kovin happamia omenia, voi sokeria ripotella reilummin, mutta jos omenat ovat jo valmiiksi makeita, voit jättää sokerin myös kokonaan pois. Ripottele lopuksi pinnalle taikinasta säästetty muruseos.

Paista uunissa 200 asteessa n. 30 minuuttia. 

Parhaimmillaan tarjoiltuna hetken jäähdyttyään vaniljakastikkeen tai -vaahdon kera. Nam!

Gluteeniton porkkanakakku

Porkkanakakku on yksi ehdottomista kakkusuosikeistani! Ei yhtään liian makea, mutta ihanan mehevä ja parasta on tietenkin tuorejuustokuorrutus. :) Ohje taitaa olla aika yleispätevä, onnistuu gluteenittomanakin varsin mainiosti. Tästä tulee sopivasti taikinaa halkaisijaltaan 24 cm vuokaan. 

Pohja
4 isohkoa luomuporkkanaa
200g voita tai margariinia
3 dl fariinisokeria
3 munaa

3 ½ dl gluteenitonta jauhoseosta

2 tl leivinjauhetta

2 tl kanelia

2 tl kardemummaa

1 rkl vaniljasokeria

Kuorrutus

250g maustamatonta vähälaktoosista tuorejuustoa

3 rkl juoksevaa kasvirasvaseosta

n 1,5 dl (minulla taisi olla kyllä reilut pari desiä kun halusin hieman makeampaa) tomusokeria

1 tl vaniljasokeria

Raasta porkkanat hienoksi raasteeksi. Vaahdota margariini ja fariinisokeri. Lisää munat yksitellen voi-sokerivaahtoon koko ajan vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää niitä sitten taikinaan vuorotellen porkkanaraasteen kanssa. Kaada taikina voideltuun ja gluteenittomilla korppujauhoilla jauhotettuun vuokaan. Paista 200 asteessa uunistasi riippuen n. 30-40 minuuttia. Kakun kypsyyttä kannattaa kokeilla cocktail-tikulla. 

Kumoa kakku ja anna sen jäähtyä. Valmista sillä aikaa kuorrute sekoittamalla kaikki kuorrutteen ainekset sähkövatkaimella keskenään. Levitä kuorrute jäähtyneen kakun pinnalle. Koristele kakku halutessasi esim. hasselpähkinärouheella.

Pinaattiletut

Inhosin lapsena pinaattia, siis ihan todella inhosin. Eskarissa puklasin pinaattikeitot kun ällötti niin paljon. Kouluaikoina en suostunut edes maistamaan. Sitten reilu parikymppisenä elämään tuli mies, joka tykkäsi kovasti pinaattikeitosta. Einekset ei kuulu omaan ruokavalioon noin keskimäärin, joten sitä pinaattikeittoahan piti opetella tekemään itse. Ja kas vain, parin kerran jälkeen aloinkin pitää siitä! Sitten keksin kokeilla myös pinaattilettujen tekoa, niitä kun en valehtelematta ollut maistanut IKINÄ aikaisemmin ennakkoluulojeni vuoksi. No, hyviähän nekin sitten oli, ainakin kun itse teki. Einesversioita en tähän päivään mennessä ole kokeillut enkä aio kokeillakaan. Pinaattilettujen reseptillä olen tehnyt myös porkkanalettuja (niitäkin maistoin ekaa kertaa vasta lähemmäs kolmekymppisenä!), vaihtanut vain pinaatin porkkanaraasteeseen. Nämä onnistuu hyvin myös vegaaniversiona, kananmuna ei ole ollenkaan pakollinen ainesosa lettutaikinassa vaikka jotkut vieläkin niin tuntuu uskovan.

Pinaattiletut (taikinasta tulee n. 6 kpl isoja lettuja)

150g (1 pss) pakastepinaattia
5 dl maitoa (itse teen riisimaitoon)
(2 munaa, jos välttämättä haluaa käyttää)
1 tl suolaa
ripaus valkopippuria
2 dl gluteenitonta jauhoseosta
1 dl tattarijauhoja
1 rkl öljyä tai esim. juoksevaa Floraa tms.

Sulata pinaatti ja valuta ylimääräinen neste pois. Jos käytät munia, vatkaa munien rakenne rikki ja lisää puolet maidosta. Sekoita pinaattisilppu maitoon ja lisää suola. Lisää jauhot (glutti jauhoseos meinaa helposti paakkuuntua, joten itse siivilöin ne) ja öljy ja sekoita. Anna taikinan turvota sillä aikaa, kun laitat pannun lämpenemään. Paista taikinasta joko isoja tai pieniä lettuja. Pinaattilettujen kaveriksi keitin tällä kertaa perunat ja valkokastikkeen, siipalle tein munakastikkeen lisäämällä yhden keitetyn munan silputtuna valkokastikkeeseen. Niin hyvää ja helppoa!

Jauhelihapannari

Helppoa ja suht nopeaakin arkiruokaa on suolainen pannari. Pohjan ainekset löytyvät ainakin minun kotoani aina, ja täytteeksi käy vaikka eilisen päivän tähteet. Fiinimpi versio tästä olisi tehdä pannukakkurulla, mutta arkiruoassa itselleni tärkeää on se, että sen valmistus ei vaadi liikaa kikkailua, nopeus ja helppous on se mitä haen. Pohja sinällään on perus pannaripohja, joten ilman täytteitähän tästä saa myös makean pannukakun lisäämällä hieman sokeria. Jauhoina voi käyttää myös vain yhtä jauhoa, itse miksasin gluttia jauhoseosta tattarijauhojen ja kauraleseiden kanssa.

Pannukakkupohja: 

3 munaa
6 dl (laktoositonta) maitoa
2 dl gluteenitonta jauhoseosta
1 dl tattarijauhoja
0,5 dl kauraleseitä
1 tl suolaa
n. 0,5 dl öljyä

Täyte: 

400g naudan jauhelihaa
mausteita
1 punainen paprika
(2 tomaattia)
juustoraastetta
(oreganoa pinnalle)

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Tee sitten pohja: sekoita ensin munat, suola ja puolet maidosta niin, että munien rakenne menee kunnolla rikki. Lisää sitten jauhot ja loppu maito sekä öljy. Jätä taikina turpoamaan siksi aikaa, kun valmistat täytteen.

Ruskista jauheliha pannulla. Mausta oman maun mukaan, itse käytin Pasta rossa -maustemyllyä, suolaa, mustapippuria ja paprikajauhetta. Pilko paprika haluamasi kokoisiksi suupaloiksi ja viipaloi tomaatti. Kaada pannukakkutaikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Lisää jauheliha ja paprika niin, että täytettä on tasaisesti koko pohjalla. Lisää halutessasi tomaattisiivuja ja lopuksi juustoraastetta maun mukaan. Itse käytin cheddar-raastetta, mutta emmental tai jokin muu maistuva juusto sopisi tietenkin myös. Pinnalle voi lopuksi ripotella vielä oreganoa.

Paista pannaria uunin keskitasolla n. 20-30 minuuttia, kunnes pinta on kauniin värinen ja pohja kypsynyt. Pannari menee joutuisasti sellaisenaankin, mutta kaveriksi käy myös vaikkapa vihersalaatti.

Vinkki: vegaaniversio syntyy, kun jättää pohjasta munat pois ja korvaa maidon esim. soija- tai riisimaidolla. Jauhojen ja nesteen määrää voi tällöin joutua hieman säätämään. Täytteeseen käy jauhelihan sijaan vaikkapa kesäkurpitsa ja porkkana, tai jos pakki kestää niin soijarouhe. :)

Tervetuloa!

Tähän blogiin olisi tarkoitus kerätä omakohtaisesti hyväksi havaittuja reseptejä näin FODMAP-ruokavaliota enemmän ja vähemmän noudattavana ihmisenä. Googlaamalla löytyy jo aika mukavasti tietoa FODMAPista, joten en lähde tässä sen syvällisemmin asiaa avaamaan, ne varmasti tietää, joita asia koskettaa. :) Kaikki eivät tästä ruokavaliosta apua saa, ja toisaalta osa sietää sellaisia ruoka-aineita, mitä toiset taas eivät. Siispä kaikkea kannattaa kokeilla sen mukaan, miten oman kehonsa ja sen sietokyvyn tuntee. Toivottavasti tästä on myös apua jokapäiväisen ruuanlaiton suunnittelussa niille, jotka vasta aloittelevat ruokavaliorempan kokeilemista!